tiistai 29. lokakuuta 2013

Minttusuklaa-macaronsit


Inkan kanssa väsättiin tänään minttusuklaa-macaronseja. Puolet onnistu ja puolet ei, mutta syyksi selkis sitten jotenkin vammaileva arinauuni. Mutta yläuunissa ollut satsi onnistui hyvin! Niillä oli kaunis jalka/pitsireunus ja kiiltävä pintakin. Maku oli loistava, joten ei haitannut yhtään, että osa meni pieleen, sillä kyllä ne tuntui maistuvan mun lisäks monelle muullekkin!
Nam!


Kasvis/juures mikälie tunnistustaito meillä taitaa kuitenkin olla hieman hakusessa... Tarkotus oli maustaa voileipäkakkuun tulevaa itsetehtyä majoneesia piparjuurella, mutta sen sijaan haettiinkin palsternakka.

Ohjeeks saatiin hakea vihannesvarastosta semmonen pitkulan näkönen juttu. Palsternakka sattu sitte ainoo olla siinä lähellä ja piparjuuri oli piilotettu jonnekki muitten tuotteiden alle! Tunnistaisitkos ite? Ei se niin helpoo oo :D

Tämä tässä vasemmalla on palsternakka ja oikealla piparjuuri. Kaikki nyt varmasti sanoo, että helpostihan noi tunnistaa, eikä niitä voi sekottaa keskenään... mut jollei niitä käytä ikinä ni mistäs vois tietää. Nytpähän tiedätte tekin, jotka satutte olemaan yhtä tietämättömiä.


Kissalla sit oli ylläri mulle heti tälleen kotiin päästyäni. Meni vaatekaapin perälle ja laattas sinne niin, ettei itte ois päässy sielt poies ilman et ois ollu omassa oksennussessaan. Piti sitte se eka saaha sieltä pois ja samantie vaatteet pesuun ja hyllyn putsaus. Oli kyllä niin lähellä, että oisin omatkin laattaukset sinne sekaan heittäny, hyi että mikä haju! 





sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Pii


Merkki varmaan monille tuttu matikasta. Kyseessähän on piin merkki ja kuinka sitä sitten käytetään matikan laskemisessa? Ei niin minkään näköstä tietoa, mutta jotain muuta tiedän. Nimittäin Piin likiarvon 100 ensimmäistä desimaalia.

Ja jos ne nyt tähän pötköön laitetaan, niin sehän näyttää tällaiselta:

3,1415926535897932384626433832795028841971693993751058209749445923078164062862089986280348253421170679

Jep. 100 numeroa ja jostain kumman syystä mä oon opetellut ne ja vihdoinkin osaan luetella kaikki putkeen. Mitä sitte teen tällä taidolla? Ei niin mitään tietoa, tuskin mitään, mutta se on vaan kiva asettaa ittelleen jotain tavotteita, kuten nyt tämä ja pistää pää koetukselle, että mitäs kaikkea se nyt sitten muistaakaan!

Se, kauanko opettelemiseen meni aikaa en osaa vastata. Muistan nimittäin, että joskus aikaa sitten tuli perheensisällä tämä puheeks ja sillon sisko osas luetella tosta alusta aika monta. Mun oli tietty pakko pistää paremmaks ja opettelin ne mitkä sekin ja pari vielä päälle. Aina välillä, ihan huomaamattani aloin vaan luettelee tota päässä ja ärsytti ku luettelin jo alun niin nopeesti, mutta jatkosta ei ollu tietookaan. Kirjotin sitte lapulle 100 ensimmäistä numeroa ja ajattelin et en mä kaikkee kuiteskaa tuu ikinä opettelee, mut varmuuden vuoks kirjotan paljon. Sillon osasin jotain 30 ehkä? Sillon tällön kurkkasin paperiin ja painoin muistiin muutaman numeron lisää. Nyt tässä sanoisinko kuukauden sisällä päätin, että nyt mä sitte opettelen noi 100 asti, että on jotain tekemistä tälläkin pääkopalla. En asettanu minkään näköstä aikarajotetta tälle et millon nää pitäis osata vaan sittenku oli tekemisen puute tai muuten vaan innosti tietää pari numeroa lisää niin ei muutakun lappu käteen ja opettelemaan. Tässä sitä nyt ollaan. 

Vaikka tää onkin tämmönen turha taito, niin oon silti ilonen et pääsin tavotteeseeni! :)

Mitä seuraavaks? 200? 1000? tai jos uutta Euroopan ennätystä havittelen niin 22 514... Ei ehkä. Kyllä tää tähän taitaa jäädä. 

Osaanpahan taas jotain uutta. Saas nähä mitä sitä seuraavaks opettelis! 

Ei muilla muuten satu olemaan mitään tämmösii ihmeellisii juttui, mitkä on vaan ''pakko'' opetella kun mieli niin päättää? Tai jotain muita tämmösiä ''taitoja'' joita nyt kuitenkaan ihan kaikille ei tuu mieleen opetella?

Karjailua

Huhhuh mikä viikonloppu takana. On se vaan niin että ystävät piristää!
Päivät perjantai-sunnuntai nimittäin kului Marin kanssa, joka uskaltautu tulemaan tänne pieneen paikkakuntaan Etelä-Suomessa. Aina ei tartte ees olla mitään ihmeellisempää tekemistä se, että toinen on läsnä on tärkeintä! Kuten muillakin kerroilla, niin myös tällä tuli höpöteltyä hassuja, mässäiltyä ihan olan takaa, datailtu ja lagailtu ja muuten vaan pidettyä hauskaa.

Nalle, jonka olen omistanut jo montavuotta, mutta lojunut vaan nurkassa nimettömänä sai tälläreissulla nimen. AUPE! We love u! 

<3

Apsilla lagausta, kun vihdoin ja viimein perille päästiin vain nugettihimon takia.

Yösyöpöttelyä tietenkin ittetehdyillä mokkapaloilla!


Call us maybe?

Ja opimpahan tällä(kin) kertaa Marista jotain uutta. Se puhuu unissaan ja paljon! Sen takia en viittiny mennä nukkumaan, ku halusin vaan kuunnella mitä se puhua pälpättää! Mut se on kuulemma vaan tää Karjaa, joka muuttaa ihmisiä, koska muuten en oo tätä huomannu.


Tänää sit ihmettelin tota rengas korvista laittaes, että taasko on menny reikä umpeen (kun mulla se tuuppaa menemään yössä/parissa, jos oon ilman korvista). Sain sitte toisen korvan ja toiseen laittaessa tajusin et siellä olikin jo nappikorvis. Ilmankos tekikin tiukkaa!

Kiitos tästä viikonlopusta!

torstai 24. lokakuuta 2013

Päärynämarmeladi ja haasteita

Koulussa alottelin suklaarasiaa ja sen lisäks tein päärynämarmeladii Lyydian kanssa.


Sen teko ei sitten sujunutkaan ihan niinku Strömsössä... alku suju hyvin joo siinä ei mitään, sitte tarkotus oli lämmittää seos 108 asteiseks. Lämpömittari näytti 106 C ja Lylly otti kännykkänsä esiin, ilmeisesti katsoakseen seuraavan työvaiheen siitä (oli ottanu kuvan reseptistä). Minä siinä vispasin kattilan sisältöä ja plumpsis, sinne lens kännykkä kaaressa! Säikähin tottakai ja irrotin otteeni vispilästä, jolla Lyydia sitte kaiveli sen sieltä kattilasta pois. Se lens sitte siitä tietenki lattialle ja kun mä sen nostin ni oli se vieläkin ihan kuuma ja tahmea varsinki! Siitä alkokin kaamea putsaaminen ettei kaikkiin kolosiin jäis mitään mönjää ja sen semmosta. Samaan aikaan piti tietenkin marmeladien valmistuksesta huolehtia, mutta onneks meiän luokassa oli pari virolaista leipuria, vaihdossa ilmeisesti, niin homma jäi hetkeks niille, kun ne ties mitä tehä, kun olivat ihan hetki sitten valmistaneet samanlaisia, mutta vaan erimakuisia toisen porukan kanssa. Kiitos niille! 


Kun kännykkä oli putsattu mahdollisimman hyvin, päätin laittaa sen riisien sekaan. Olin jostain lukenu, että se sitten poistaa kosteutta tai jotain.. varmaan ihan vaan oman kännykkäni varalta kun tapana tosiaan säätää aika paljon... Mutta ilmesesti nokiat kestää! Viimisimmän tietoni mukaan nimittäin kännykkä on lähestulkoon loistokunnossa! Ainoa ongelma on, että se reikä mihin kuulokkeet laitettais nii on hiukka tiukka jos siihen sen piuhan laittaa, koska sinne jäi ilmeisesti vähä mönjää. Olin jo niin asennoitunu, että sinne menee viimisetki rippeet tililtä. Ei vissii onneks. Vielä kuitenki venaan parisen päivää ''pelossa'', että jos toi sitte pimahtaa vaan vähän viiveellä. Toivotaan kuitenkin parasta!


Illemmalla sitte Jessica ilmesty meille ja päätettiin tehdä pari haastetta!


Alunperin oli tarkotus testata vaan et kumpi syö enempi sipulia. Tehtiin se ja häviäjä ( Jessica ;)) Söis sitte pari poppamiestä. Se söikin sitte 2 ja minä 1. Polte molemmilla suussa, mutta siitä huolimatta päätettiin vetästä vielä tabascoa kaiken päälle! Se ei ees polttanu mutta huhheijjjaaa se maku! Oli kyllä laatan lento turhanki lähellä! Kuvattiin nää kaikki ja voi jestas meiän ilmeet! Jotain vaan niin kaunista katseltavaa. <3


Eilen muuten unohin kirjotella tänne niin laitampa tänään (tai en unohtanu, mut jostain syystä väsytti vaan ihan järkyttävästi, niin en bloginpuolelle jaksanu raahautua). Olin siis pimeenajoo vetämäs ja senperää oli heti tavallinen ajotunti. Kurvattii sitte Horsbäckin kautta ja se maikka kävi varaamassa mulle inssi ajan! omg. On siihen viel kolmisen viikkoa (ja itseasiassa tänäpäivänä ku kirjotan niin TASAN kolmeviikkoa), mut en osaa kuvitella, että sen jälkeen mulla voi olla ajokortti! Vielä en osaa oikee jännittää, mutta enköhän viimeistää sillon ku rattiin hyppään!


Huomenna sitten Mari tulee pitkästä aikaan meille koko viikonlopuks ja luvassa on leivontaa ja naurua! Sekä tietenkin pyöräytän meille kanakeiton, kun niin ehdin jo luvata hälle. 

Viikonloppuja itse kullekkin! :)




sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Paluu arkeen

Lomailut ois nyt niinku takanapäin. Huomenna on taas maanantai ja aika palata koulunpenkille uuden jakson kera. Tässä jaksossa maanantaina ja tiistaina on pitopalvelutoimintojen perusteita ja keskiviikkona sekä torstaina suklaakoristeita, konvehteja ja karamellien tekoa. Perjantai on tässäkin jaksossa vapaapäivä! Kuinka ihanaa.


Siili on lyhentynyt taaas! Kauhee vaiva tossa ku pitää kokoaja olla leikkelemässä... Mut se on niin kiva :) pistin tossa itseasiassa parisenpäivää sitte keskijakauksen niin, että siili meni peittoon ja herranjestas mä näytän oudolta! Se ei oo niin enään mua. Mä näytin ensinnäkin paljon nuoremmalta ja en osaa selittää... jotenki tää nykynen tyyli on vaan enempi mua :)



Näihin (laadukkaisiin webbi) kuviin ja tunnelmiin Satu lähtee survomaan laukkunsa täyteen työvaatteita, katselee hetken vielä Voice of kidsiä, kuuntelee musuukkia, datailee ja painuu untenmaille.



Viikonloppua

Perus sunnuntai lagaus med systeri.

Päälläni 16-vuotis synttärilahjani kavereilt <3 Voi mä niin pidän tosta ja noita tekstejä mitä siitä löytyy on kiva lueskella.

Eilen kahtosin Erican kanssa tv5 kanavalta tulleen leffan nimeltä ''Just go with it''. Komediat on vaan se mun juttu eli tässäkin leffassa sai nauraa :)

Pakko kai se ois jotain jännää tänään keksiä... tai sit vaan löhöilen. Sen näkee sitte mitä päivä tuo tullessaan.

lauantai 19. lokakuuta 2013

Viimisiä päiviä lomaa viedään!

Lautasmalli? Niin mikä? Eikös se ollu et puol lautasta kalaa, siihen sivuun perunoita ja pieni määrä kasviksia? + maito!

Tää on vaan jotain mitä niin rakastan, tästä ei puutu mitään! <3 Ah, että! Mutta kovin komiasti sain ton kalan tohon lautaselle... Ei se mitään. Se katoski mun masuun aika nopeata!


Tänään oli puittenkannon lisäks vuorossa laatikoitten järjestäminen. Mullakun saatto olla sillattiin, että pari laatikkoa ihan tyhjiä ja toiset täysiä ja kun sieltä alimman esineen halusit niin sen jälkeen se oli täys kaaos, vaikka sen ois sitä ennen järjestäny. Sitten päätin roudata vanhasta huoneestani ilmotustaulun tähän huoneeseen ettei tarttis niit post it lappuja liimailla pitkin kirjotuspöytää niinkun tähänmennessä oon tehny. 

Jee :) Tuossahan on samat asiat hillunu monen vuoden ajan eikä tää oo oikeestaan ollu ees käytössä toisessa huoneessa, joten parempi näin. Yläkulmista löytyy kauniita piirustuksia vuodelta 2008 ja alakulmassa jostain syystä on ketsuppi purkki. Agentti kotkalle on myös lisää ''joukkoja''. Tuossa on semmonen nippu kaikenlaisia. On hiipijää ja puolustajaa ja sen semmosta :D Reunassa killuu joku random helmijuttu. Sit löytyy 40 alkuaineen nimet ja lyhenteet, kun niitä piti joskus ylä-asteella opetella ja vedimpähän 10 siitä ;) Sitten tuo iso valkonen lappu on täynnä jotain kissan nimiä, joita ''tunsin'' sillon :D Herranjestas oikeesti.


Meikkaamisen ISO miinuspuoli... Siveltimien peseminen. Eihän se rankkaa sillee oo mut asd... Myönnän kyllä etten tosiaan viikottain näitä jaksa pestä niinku pitäis. Suottaapi toki olla viikko ihan hyvin etten ees meikkaa ollenkaan, koska se ei oo mulle minkäänlainen ''pakkomielle''.

Eikä näitä siveltimiä nyt onneksi niin montaa ole.

Taustalla näkyykin koko kokoelma mitä multa näitä pakkeleita löytyy. Jollekkin pieni määrä, mutta mulle paljon! Jos ajattelee, että vielä vuos-kaks sitte mulla ei ollu paljo mitään. Tän seurauksena sitte ajattelinki et voisin jokupäivä tehä postauksen, missä lasken yhteen paljonko rahaa mul o menny näihi kaikkeen. Voipi olla et summa on joku järkyttävä! 
Taustalla tietenkin montavuotta jo palvellut mankka, jossa nykysin kyllä radio ja KASETTISOITIN osa toimivat, mutta cd-levyjä tuo ei taho muita kun backstreetboyssin levyä toistaa. Eipä kyllä suuremmin oo haitannu ku nykysin voi vaan kännykän laittaa kajareihin kii ja Wolá!



perjantai 18. lokakuuta 2013

Bright light

Jumantsuka! Tsekatkaas ulos! On meinaa jonninverran kirkas kuu! Oisko jopa täyskuu? Ei sitä kovin tarkasti pystyny kahtelemaan! Ihan ku joku ois oikeesti ollu ihan lähietäisyydellä osottamassa jollain lampulla sua silmään! Toivottavasti ootte yökukkuilijoita ja huomaatten tän postauksen ennenku on liian myöhästä!

Btw... testasin tnä et jos vaikka niit Lempeä vadelma karkkei vois syyä jos huuhtelis ne eka :D oishan se pitäny arvata ettei se toimi, koska ei se tulisuus siinä pinnassa ole. Tulipahan koettua. Ja iskäki testas tänään sitä! Mutta sekin sylkäs sen pois äidin tavoin.

torstai 17. lokakuuta 2013

Testissä: Lempeä vadelma

Pitkään oon jo halunnu maistaa näitä Lempeä vadelma karkkeja ja nyt ajattelin et okei, miksei vaikka tänään kun ei mulla muutakaan ihmeellistä tekemistä ole. Vaikka näin onnistumisen kunniaks (jaa mikä onnistuminen? lukaskaapa edellinen postaus), koska ne ei tosiaan oo mitään maailman halvimpia. Rasia maksaa n. 5€.


Ekaks ku ton suuhun lykkäs ni tuli tosi mukava semmonen raikas vadelman maku, mutta kuten arvattavissa se ei kauaan kestäny. Tulisuus tuli hiljalleen, mutta voimakkaana ja se vaan kesti ja kesti! Se vaihe itsessään missä tuota tulisuutta tosta irtoaa ei kestä kauaan, mutta kyllä se polte jää suuhun! Varsinki ku itte piti pyöritellä sitä koko suu läpi, että varmasti polttais... Eihän tuo polte siis ollu paha verrattuna siihen punaseen habaneroon mitä Jessican kanssa syötiin oisko ollu jopa tän vuoden puolella? En muista. Mutta kyllä toi tulinen oli. 

Äitikin päätti tuommosen maistaa (kuvitteli ilmesesti että tulisuus ois lähellä väriturkkareitten tasoa, koska sanotaanhan niissäkin et ne on tulisia...) Mut sylkäs sen kyllä aika nopiaa ulos!



Kyllähän tuossa pari kyyneltä tuli vieräytettyä, kun polte ei meinannu loppua :D Voi olla etten mä tosta purkista kovin montaa tuu syömään... Eli tervetuloa vaan tänne maistamaan, niin säästytte koko purnukan ostamisesta! 



Tulokset ovat käsillä...

Ja tuloshan on se, että TEORIAKOE LÄPI!!!


Ja kuulemma jopa päivän parhaimmalla tuloksella! 2/1 väärin, joka on ihan hyvä, koska olin ihan satavarma et kirjallisissa mokaan enempi ku ois saanu. Ois se 0/0 rivi tietty houkutellu ;) mut sentään se on läpi!

Jostain kumman syystä, kun kokeen jälkeen tuli näkyviin väärät vastaukset ja näin, että virheitä ei ollu liikaa niin en osannu iloita ennenkun näin, että tuli teksti hyväksytty ja siiinä tuntukin menevän ikuisuus!

Mua alko vaan ihan hirmusesti kokeen jälkeen naurattamaan, koska olin ollu hiukasen blondi siin testis... Väitehhän kuului näin '' Kuvassa näkyvä valkoinen henkilöauto on pysäköity oikein''. Hetken ajan kerkesin olla kauhuissani, koska ensimmäisenä ajattelin et OMG mulla oli harjottelu kysymyksissä auton väri punanen! Se tyhmä fiilis mikä ihan oikeesti siitä tuli jälkikäteen niin huhhuh! Ei sitä tällee ulkopuolisena ymmärtäis, et jos joku sanois mulle et on käyny noin ni en varmasti uskois :D Oonhan mä sentään suomalainen... uskon vasta kun näen.

Mutta jeejee. Toivon nyt niin kovasti, että inssikin sujuis sitten hyvin :) Eikä siihenkään oo enään pitkä aika! Sitä odotellessa!

keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Syysloman kuulumisia

OMG! Nyt se on vahvistettu. Huomenna mä menen koittamaan onneani teoriakokeeseen! Hiukkase jänskättää. Toivon niiiiiiin kovasti, etten feilaa sitä minkään tyhmän virheen takia. Nää harjotukset mitä oon tehny on menny hyvin, mutta tunnen itteni ja sit siinä tilanteessa ku oon yksinäni jossakin huoneessa painelemassa nappeja niin salee painan väärää nappii mitä oon ajatellu tai muutenvaan hätäännyn sen hitsin aikapalkin takia...


Tänään kuitenkin olin ajamassa ja vielä on jäljellä muistaakseni 4 ajoa + pimee, joka pitäski varata tässä lähiaikoina, kun vaan jaksas sen luurin ottaa käteen ja soittaa. Vielä tänään en sitä kuitenkaan aatellu tehä, sillä nyt haluun harjotella vielä lisää teoriakokeeseen.


Jonkinmoinen kakku pitäs sitte viikonlopuks väsätä. Ei niin minkäänmoista ideaa, että millasta tälläkertaa sais aikaseks. Sisko toivo vaan kaunista kakkua! Makuun niinkään mitään toiveita. Kahtoo nyt jos jossakin vaiheessa sen vääntäis.


Mitään kummaa en siis oikeestaan syyslomalla oo nyt tehny ja tuskin tuunkaan tekemään. Puuhommia tulee varmaan tehtyä vielä aikalailla. Onhan tää viikon loma ihan kiva, mutta se kun kesäloma on sitten lyhkäsempi ei ookkaan niin jees asia.

Hyväääää lomanjatkoa kaikille!

maanantai 14. lokakuuta 2013

SnowRunFest ja hole in the ear

Ensinnäkin jeejee oon tavotteessani! Ollu jo hetken vertaa mutten oo jaksanu kuvia otella. Kyseessä siis venytys! Mullahan on ennen ollu kans venytys, mut se oli vasemmas korvas ja se tulehtu, koska repes ja kaikkee ni otin poies. Osasyynä myös se, että tykkään käyttää semmosii isoi riippuvii korviksii ja jos siinä on sitten jonkinmoinen venytyskoru ni ei oikee yhteistyö toimi. Näimpä siis päädyin venyttämään tätä toista reikää.


Expanderit on jees! Näyttää niin mukavan värisilt tollee kokoelmana :D Nyt noi tosin on vaan laatikossa lojumassa, kun en enään nuita pienempiä tartte. Btw tos isoimmas on semmone sulo timantti blingbling juttu tos päässä. Korut oon ostanu sekä Cybershopista, että Ninjasta.


Tosiaan nykysin korvassa hilluu tuommonen tunneli, josta on jo kaks timanttijutskelii irronnu :/ Kokoahan sillä on siis 10mm, josta en ajatellu isontaa, että toi oli tavote ja siihen jäädään. Oompa muute kumman tuima! Ties mitä päässä liikku sillon.


Sitte ruoaks mamma laitto ihan perus pyttistä ja kananmunia..


... ja vaikka mä kuinka pidän pippurista, nimenomaan mustapippurista oli toi vähän liikaa! Mylly hajos ja iskälle kävi ihan samoin ja se itseasiassa möhläs eka, mutta pakkohan mun oli testata vielä sen jälkeen, että josko se mun kätösissä toimis. Eipä toiminu.


Sitten iloisia uutisia lisää! Bongasin tämmösen tapahtuman kun SnowRunFest ja ei tarvinu kauankaan selailla sen nettisivuja kun olin jo innostunut asiasta ja niiiiiiiiin valmis ilmottautumaan ja niinhän mä sitten teinkin! ''SnowRunFest on ensimmäinen laatuaan koko maailmassa''  Kyseessä on siis 2,5km pitkä lenkki, joka juostaan kahteen kertaan (5km). Sillon on lunta/jäätä maassa ja matkan varrella on esteitä. Matkalla soi musiikki kokoajan! Tapahtuma on K18 ja se järjestetään 8.2.2014. Matkaani liittyy isosisko Erica. Ootan tätä niin innolla! Kukaan ei oo koskaan ennen kokenu mitään vastaavaa! Myös saman järjestäjän ''Mutajuoksu'' innostais todella paljon. Kunhan saan selville milloin seuraava sellainen järjestetään, oon niin mukana!
Tapahtumasta voitte lukea tarkemmin sivulta: http://www.snowrunfest.com/

Ääää, oon niin innoissani, että vaikee pysyy aloillaan! Tätä odotellessa <3





sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Friends forever

Ohi on nyt nekin pippalot! Lahjan väsääminen meni aika myöhäseks, mutta valmistupahan kuiteski. Tehtiin tosiaan Jessican kanssa tälle synttärisankari Paulalle semmonen kirjanen, missä oli kuvia siitä ja meistä vuosien varrella.

Tuossa meni meinaan aikaa! Mutta ei oltais yhtää vähempää vaivaa voitu nähäkkään tämmösen lapsuudenkaverin 18-vuotis lahjaan. Kuva oli liiankin laadukas niin oli pakko sumentaa vähän, jottei nyt ihan kaikista kuvista sais niin helposti selvää ;) Kaikenkaikkiaan mukava ilta ja heppujakin näki ettei nyt kokoajan tartte homehtuu neljän seinän sisällä. 


Ja nyt kun on vuorokaus vaihtunut niin on TASAN KUUKAUS niin minäkin oon täysikänen! Herttileijaa. En niin osaa kuvitella tätä! Ehkä eniten sitä että mä oon pian auton ratissa! Jessus, varokaa vaan mä tulen!

<3


lauantai 12. lokakuuta 2013

Tuotekehittelyy ja torkutusta

Tiistaina ihan normi koulupäivä. Listan mukaan puuttuvia töitä tein elikkäs:


Tuhatlehtikakkuja, jotka siis on voitaikinalevyistä ja kinuskikreemistä koottuja.

Vadelmahyydykekakkuja, joista tuo isoin meni tilaukseen.

Voitaikinalevyistä tehtyä murua, jota tuossa kakun päällä on jäikin sitten yli ja kysäsin maikalta, että mihin laitan ne. Vastaus kuului näin: ''Sähän voisit kehittää niistä jotain uutta, suunnitella niinkun uus tuote''. Ei nyt sanasta sanaan ollut tuo, mutta ajatus sama. Ensin olin ihan varma, että se vaan huijaa, mutta keskustelua kun hieman jatkettiin tajusin, että ihan tosissaanhan tuo on! Aloin sitte läpällä sekottaa aineksii keskenään ''mitä kaapista löytyy'' periaatteella. Voitaikinaa, voikreemiä, kinuskia ja kanelia sisäls sitten lopputulos. Se oli jotain niin järkyttävää! Siis miksi kaneli? koska sitä oli kaapissa enkä todellakaan ajatellut oikeesti, että maikka käskis valmistaa niitä lopuistakin aineksista! Se kaneli oli siinä niin järkyttävää et jäi oikeen polttamaan suuhun. Mulla tuli siitä huono olo pitkäks aikaa! Opettaja kuitenkin otti tän tosissaan ja söi ihan naama vakavana ja kehuikin sitä (SIIS MITÄ!?) Hyi. No tehtiin niitä sitten rasiakaupalla ja eihän siinä siis voinu mitään muuta tehä kun nauraa ja miettiä, että hälveneekö makuaisti vanhetessa paljonkin, koska kyseinen opettajani ei mistään nuorimmastapäästä ole. 

Tulos oli sitten tällainen: 
Musta tää näyttää oikeesti aika houkuttelevilta! Mutta ensimmäiseks kuvittelisin, että maku vastais ulkonäköä ja mulle tulee mieleen jotkut pähkinäiset petit foursit. Totuus olikin sitten jotain ihan muuta! Opettaja oli sitten niin innoissaan, että ehdotti josko oisin laittanu oman nimeni jotenkin sisälletettyä tuohon tuotteen nimeksi. Nimeksi sitten jotenkin kummasti taivuttelin ''Kaneliset syyspallerot'', sillä jotenkin se järkyttävä kanelisuus oli tuotava esille, ettei nyt asiakkaita ihan huijattais. Hävetti oikeen viedä nuo alakerran myymälään myyntiin! Näitten jälkeen sitten päätinki etten ikinä enää tee minkään näköstä ''tuotekokeilua'' edes huvikseni, koska tämäkin johti tähän :D

Näitten töitten jälkeen olinkin sitten tehnyt muut listan työt paitsi murotortun, mutta sen sain hyvitettä, sillä ollaan päästy monesti aikasemmin koulusta opettajan kokousten takia. Elikkä se kurssi suoritettu. Jes!


Sitten koitti keskiviikko ja tein jotain mitä en IKINÄ tee, nimittäin TORKUTIN! Mulla on tapana laittaa herätyksiä soimaan aamusin 2-5 kpl ja jos ne ei ''riitä'' ni sitten säädän aina uuden herätys ajan mutten ikinä torkuta. Tänään sitten päätin tehä niin ja siinä torkutin sitten 2h ajan... Herätyksiä kun tuli kuitenkin 5min välein niin en tajua miten on mahollista et nukahin usean niiden välillä! Oon välttäny torkutusta just sen takia, että sillon en ees vilkase sitä näyttöä kun painan ''torkuta'' toisinkuin herätystä erikseen asettaessa joudun miettimään mitä kello on ja mihin kohtaan sen voin säätää, että vielä kouluun kerkeäisin. Kuten varmaan arvata saattoikin, en sitten jaksanut sen jälkeen enään kouluun raahautua. Kotoilu päivä siis.

Torstaina en torkuttanut, mutta muuten oli jo luovuttaja fiilis, kun tiesin etten tätä kurssia (marsipaani- ja sokerityöt) tuu pääsemään läpi, sillä listan töitä oli vielä tekemättä. Jäin siis kotiin. Koulussa kävin vain päivällä hakemassa työvaatteet pesuun ja heti seuraavalla junalla kotiin. Opintokorttiin tuleekin siis jo toinen reputettu kurssi koko amiksen aikana. 

Nyt en kuitenkaan jaksa ajatella mitään koulua vaan nauttia tästä syyslomasta joka alkoi! Se kestää viikon (14-18pvä)

Tänään vielä viettämään lapsuuden ystäväni Paulan synttäreitä illemmalla! <3 Onnittelut vielä tätäkin kautta, jos satut lukasemaan. :)


sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Chicken soup!!!

Eikä siis mikään tavallinen kanakeitto, vaan äärinmäiset täyteläinen ja makuja täynnä oleva! Ulkonäkö voi pettää. Lisäks vaan paljon maitoa ja muuta et enään koskaan kaipaakkaan. Vaikka kanakeitto rinnastetaankin usein flunssaruoaksi, niin tuota syö kyllä millon tahansa! Love it <3

Mums! 

Ainoo mitä tänään sit oonkaan tehny on kuvien kattelu. Kävin läpi ulkosen kovalevyn ja kaikki poltetut cd:t. Voi että on kiva muistella vanhoja ja naureskella kuville minkä olemassaoloa ei edes muista! Kannatan (Y)

lauantai 5. lokakuuta 2013

ZZzzZzZZZ...

Joo huomenta vaan. Päivä kulunu jotenki todella hitaasti. Heräsin jo siinä yheksän paikkeilla ja sitte väsäsin hetken aikaa kaulahuivii ala-asteella rakennetulla vempeleellä, jonka satuin vahingossa löytämään, kun vähän huonetta siivoskelin. Nimeä tolle en tiiä, mut aattelin et ois kiva testaa osaanko silläkään enään mitään tehä, mutta hyvinhän oli vielä muisti tallella! (kun ei aina jaksa niillä normipuikoilla neuloa) Kissa tosin oli syöny ton langan poikki jostaki kohin...





Jos ton vaikka vielä tässä lähipäivinä sais valmiiks ni ois jotain lämmintä päälle pantavaa kylmille säille. Tääkun oli sitte niin unettavaa hommaa ja niskaan alko sattuu niin sopivasti kun sängyssä olin valmiina nii siihempä sitten nukahin ja nukuin pitkät päikkärit! En ees tarkalleen tiiä kuinka pitkää ku ei kuulu tapoihini sitä kelloa vahdata.

Jotain muuta järkevää oon kuitenki tänään saanu aikaseks!



...nimittäin teoriakoetta varten oon hajotellu tässä paripäivää ja tossakun saa noita virheitä olla kysymyksissä 1 ja kuvallisissa 3 mikä on siis vähemmän kuin oikeassa teoriakokeessa sitten. Tän tarkotus on niinku et ku nää viis on päässy läpi ni ainakin pitäs päästä varsinainen koe läpi, sillä se on mitä luultavammin ''helpompi''. Mulla on vaa se paha et noita kuvallisii kattoessa mun keskittyminen herpaantuu jonnekki ihan muualle ku siihen mihin pitäs. Tossa on esimerkiks yhessä kuvassa ollu se salinomistaja millä käyn ni kruisailemassa ja muuteski ku on tuttuja maisemia niin niitä sitte jään kattelemaan, vaikka aikaa on muutenkin vähän! Ja just toi aika! Ihan kauhee keksintö. Alan sitä vaa tuijottelee ja sit tulee paniikki ja sit kelaanki et mikä se kysymys taas olikaan jne... No toivotaan parasta. Pitäs tässä tosiaan lähipäivinä varata sitten se teoriakoe päivä, että sais senki pois alta. Tein muute ihan vaan huvikseni ton mopokokeen teorian kanssa ihan vaan huviksee ja mä FEEEEEEILASIN sen... joo-o. En sitte testannu enää ees uudestaa :D koska salee nää ajo-opet näkee jotain kautta nää tulokset ja sit se kelais et miten en pääse ees mopotenttii läpi. Meinaan kyllä jatkaa harjotteluu vieläkin, kunnes teoriakoe on ohi ja tiesvaikka sen jälkeenkin ihan vaan muistinvirkistykseks! Kertaus on opintojen äiti!

Mutta nyt mä lähen tuonne tuulen sekaan ulos hieman puita pilkkomaan. Moido!

perjantai 4. lokakuuta 2013

Macarons!

Kello lähentelee jo kuutta ja mulla on edelleen yökkärit päällä. En oo mitään kummempia tänään siis tehnyt kuten jo arvata saattoikin. Ericalle lupasin leipoa jotain jo viimeviikolla kun se oli täällä käymässä, mutta jäipä sitten kun itse en ollut ees kotona. Tänään sitten päätin ihan kokeilun vuoksi tehä macaronseja. Ennen en ois ees koskenu sellasiin, koska ne oli jotenki ällöttävii, mutta nykyään oon alkanu tykkäämään niistä ja halusin testata niitten tekoa. Kuoret tein ihan tuoreesta valkuaisesta, enkä ''vanhennetusta'', joka on tälle leivonnaiselle tuttu ominaisuus.


 Tämmösiä sitten sain aikaseks. Oon kyllä ilonen, että niistä tuli noinkin hienoja, koska moni joka on tehny
noita jo ties kuinka pitkään, saattaa hyvinkin epäonnistua (kuten myös monessa muussa asiassa. Ilman kosteuskin vaikuttaa paljolti). Paljon pelkäsin myös etukäteen tätä tunnettua sekotusvaihetta elikkä jos vatkaa liikaa niin taikinasta tulee liian löysää kun taas liianvähän vatkattu jää möykyiksi. Tää on tarkkaa hommaa! Enkä suotta pelännytkään. Nimittäin nuo jäivät aavistuksen ontoiksi uunista tullessa. Pahemminkin onttoja olen siis nähnyt, mutta ei noi onnistuneita silti ollut vaikka ulkonäkö hämääkin.

Se hyvä macaronseissa toki on, että vaikka ne eivät olisi täydellisesti onnistuneita rakenteellisesti, se ei yleensä makuun vaikuta millään tavalla, joten kyllä nuo syödyiksi tulevat! Täytteen tein ihan vaan suklaasta, voista ja kermasta. Ja ensikerralla en sitten käytä näin tujua suklaata (taloussuklaa) sillä se oli turhan voimakkaan makuista noin hennolle kuorelle. Kuoret värjäsin punaisella tomuvärillä.

Onko teillä kokemusta macaronsien teosta? Monestikko jaksoitte yrittää uudestaan vaiko kenties jopa ensimmäisellä onnistunut?

P.S. Nyt näin kun on päivä vaihtunut jo lauantaiksi niin voin sanoa että noi macaronsien maut parantu entisestään! Ei toi täyte oo todellakaan liian voimakasta jos jaksaa seuraavaan päivään odottaa. Ah nam ku nää on ihania nytten! Harmivaan, että suurinosa syötiin jo eile :/ 


tiistai 1. lokakuuta 2013

Viikonloppua ja siitä etiäppäin

Heipparallaa! Tiistaita kun tässä vietetään niin tulee hiukkasen myöhässä viikonlopun meininki, mutta haittaneekos tuo.

Lauantaihan lähti silleen mukavasti käyntiin, että rikoin peilin! Se on sitte 7 vuotta epäonnea... tai tässätapauksessa 14? koska edellisestä peilin rikkomisesta ei oo kulunu vielä sitä seitsemää vuotta.

Ja ihmettelen kummasti, että mitä noi kaks muovijutskelia on mitkä tosta sisältä pilkistää :O yritin repii niit irti muttei lähteny. Kaippa ne jotenki tukena on siinä tai jotain, kun kyseessä kaksipuolinen peili ja tottakai se parempi, normaalipuoli (ei suurentava) hajos. Nyyh.

Sitte tosiaa siivosin tuon sotkun nopiasti ja hyppäsin junaan kohti Espoota. Tyttöjen ilta! Jeejee! Paikallahan oli mun lisäks 4 heppua. Kuvia tuli jonkin verran otettua, mutta suurimmaks osaks jotain niin järkyttävää materiaalia, ettei niitä tänne uskalla laittaa kaikkien nähtäväks! Mutta meno oli kyllä loistava seurasta puhumattakaan :) Lauantai yöllö sitten lähti yks pois ja 2 muuta sunnuntai aamupäivästä. Mä sitten päätin jäädä kämpänomistajan luokse vielä toisekskin yöks, ettei tarttis niillä junilla reissailla eessuntaa, sekä aamulla sais nukkuu pidempäänkin.

Käytiin kattomassa pari lenttisturnausta ja voi että kun mulla jäi päähän pyörimään pitkäks aikaa ne kannustushuudot! Ja jos tottapuhutaan, niin ei ne vieläkään mun päästä oo kokonaan lähteny, mutta koitan olla ees hetken hiljaa niitten suhteen. Mut matkalla tosiaan sinne Leppävaaraan peliä kattomaan meiän vieressä istu semmonen ihan pikkunen tyttö isänsä kanssa. Juna sitten jarrutti ja tyttö oli ilmesesti liian pieni pitääkseen kiinni siitä penkistä, joten lens siitä kuperkeikan lattialle. Mulla tietenkin refleksit päätti automaattisesti ottaa sen kiinni, mutta kun junan jarruttaessa (semmonen lähijuna) heiluriovi aukes justiinsa mun eteen, etten oikee päässy sen läpi. Lapsen isä sitten kun oli puhelimessa puhunut, viskas sen jonnekkin nopeasti menemään ja nosti lapsen syliinsä. Matkustajat oli kyl semi hämmentyneitä tapahtuneesta mut lapselle ei onneks kummempia sattunu tais ittekki olla niin hämillään. Kurottauduin sitten nostamaan lattialta lapsen lelun ja takas istumaan mennessä en tajunnu et istuin semmosel kipattaval penkil, joka oli sit tietenkin noussut jo ylös ja minä tietenkin humahdin siihen lattialle istumaan. Edessä istuva nainen ei ees yrittäny peitellä nauruaan. Oli se varmasti hupaisan näköstä ja vielä tyhmempi olo tuli, kun olin alussa sanonu, että mulla on traumoi semmosista penkeistä, koska mulle on ennenki käyny niin! Eipä siinä itekkään voinu ku naamapunasena nauraa ittelleen!

Ruoaks sitte tehtii bolognesekastiketta ja pastaa. Pasta onnistuttiin ylikypsentämään niin pahasti, että se oli hirmu löllöä ja kun käytettiin tagliatellee, niin ilmesesti ei kerät auennu tarpeeks nopeesti, sillä ylikypsien joukossa oli myös kovinkin kovia kohtia. 

Oikee tunnelmavalastus ja kaikki löyty! ;)

Tänään sitten tein koulussa käpykakkuja ensimmäistä kertaa ja musta ne onnistu kyllä ihan hyvin :)


Päästiin sitte koulusta jo klo. 12 opettajan kokouksen takia, mutta sehän kävi meille enemmän kun hyvin, koska lähettii luokkakaverin kanssa sieltä työvaateostoksille. Oli meinaan pakko ostaa uudet työhousut, kun edelliset ratkes viimisenä kesätyöpäivänä ja niitä housuja oon käyttäny koulun alusta tähänpäivään saakka. Oli muuten paljon halvemmat, kun mitä Turusta sillon joskus ostin. Noi oli 30€ ja kyseessähän oli Helsingissä sijaitseva Putsiini. Jos vierailette siellä niin muistakaa sanoo et ootte opiskelijoita (jos siis sellasia ootte), sillon saa meinaa alennuksen! Muutenhan nuo ois enempi maksanu.

Hej på dig!